"Seurasaari - maisemaselvitys, yleissuunnitelma ja asemakaavaehdotus"

Seurasaari, joka nykyään tunnetaan lähinnä ulkoilumahdollisuuksistaan ja ulkomuseostaan on merkittävä osa Helsingin puistohistoriaa, sillä se oli kaupungin ensimmäisiä vapaa-ajanviettoon tarkoitettuja viheralueita. Seurasaaren kansanpuiston perusti vuonna 1889 Helsingin anniskeluyhtiö, eräs aikakauden tärkeitä vaikuttajia. 1800-luvun lopulla elettiin kansallisromantiikan ja nopean kaupungistumisen aikaa. Tähän liittyi oleellisesti suomalaisen maiseman ihannointi, pyrkimys työväenluokan olojen parantamiseen ja vapaa-ajan vieton suuntautuminen kodin ulkopuolelle. Pidettiin tarpeellisena järjestää kaupungin väestölle, erityisesti työläisille tilaisuus ulkoiluun ja retkeilyyn luonnon helmassa. Seurasaaren kansanpuiston lähtökohtana oli laidunalueena käytetty, maisemaltaan vaihteleva noin 40 hehtaarin suuruinen saari. Kansanpuiston suunnittelu perustui olemassa olevien maisemaelementtien hyödyntämiseen ja korostamiseen. Kansanpuistoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin, rakennuksia ja ulkoympäristöä samanaikaisesti, ja puisto sai hahmonsa muutamassa vuodessa. Saaren maisemassa vuorottelivat huolitellut puistoalueet rakennuksineen metsien, kallioiden ja avarien laidunniittyjen kanssa. Saarelle tultiin viettämään sunnuntaipäivää luonnon helmassa retkeillen. Seurasaaren ulkomuseo, jonka valistuksellisten ja kansallishenkisten tavoitteiden katsottiin sopivan yhteen kansanpuiston tavoitteiden kanssa avattiin yleisölle vuonna 1909. Helsingin anniskeluyhtiö luopui Seurasaaren kansanpuiston hallinnasta vuonna 1919, jolloin voidaan saaren eräänlaisen "loistokauden" katsoa päättyneen. Saaressa on säilynyt suuri osa 1890-luvulla toteutetusta puistosuunnitelmasta. Maiseman rakenne hahmottuu yhä edelleen. Ajan myötä alueen tunnelma on kuitenkin arkipäiväistynyt ja maisema muuttunut yksitoikkoisemmaksi riittämättömän ja välinpitämättömän hoidon seurauksena. Monet kansanpuiston piirteet ovat häviämässä tai jo hävinneet. Tämän diplomityön tavoitteena on ollut selvittää Seurasaaren kulttuurihistorialliset, puutarhataiteelliset ja luonnonarvot, jotta ne voidaan asianmukaisella ja kansainvälisten julistusten edellyttämällä tavalla ottaa maisemanhoidossa ja kaavoituksessa huomioon. Työn alkuosa koostuu perusselvityksistä, historiallisesta katsauksesta ja maiseman kehitystä kuvaavasta osuudesta. Ennen kaikkea on paneuduttu Seurasaaren kansanpuistoaikaiseen (1889-1919) tilanteeseen sekä saaren nykytilaan. Työssä ei käsitellä perusteellisesti Seurasaaren kansanpuiston rakennuksia eikä niiden suojeluarvoa, vaikka rakennukset ovatkin oleellinen osa puistosommitelmaa. Kaavoituksen pohjaksi laaditussa yleissuunnitelmassa sovitetaan yhteen saaren erilaiset maisemalliset ja historialliset arvot sekä annetaan saaren hoitoon ja toimintoihin liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Suunnitelman tavoitteena on tuoda esiin ja palauttaa Seurasaareen kansanpuistoaikaisen maiseman elementtejä, erityisesti sen puistomaisia piirteitä, korostaa maiseman monipuolisuutta ja historiaa luonnon- ja laidunalueineen sekä suojella arkoja alueita. Seurasaaren käyttöön liittyvät ehdotukset pyrkivät tuomaan saarta nykyistä monipuolisemmin esiin, elävöittämään aluetta ja lisäämään sen vetovoimaisuutta. Yleissuunnitelman pohjalta on laadittu asemakaavaehdotus, jolla pyritään turvaamaan saaren jatkuva hoito, arvokkaiden alueiden suojelu ja saaren nykyinen käyttö myös tulevaisuudessa